Asuminen Islannissa



Islantinoviisit eivät useinkaan ole tietoisia Reykjavíkin asuntotilanteesta, joka on varsin huonolla tolalla tätä nykyä. Muutosta ei juurikaan ole parempaan suuntaan nähtävissä. Ongelma on siis se, että pitkäaikaisia vuokra-asuntoja tai edes huoneita on melkein mahdotonta löytää, eikä niitä riitä läheskään kaikille. Myös turismin räjähdysmäinen kasvu on suuri ongelma - Airbnb on saanut Reykjavíkissa aikaan sen, että suurin osa asukkaista vuokraa asuntonsa tai huoneensa mieluummin lyhytaikaisesti matkaajille, sillä tuloja tulee enemmän.

Asuntojen sijaan kaupunki keskittyy rakentamaan majoitustiloja turisteille, varsinkin hotelleja, mikä on omiaan myös pilaamaan maisemia, kun korkeita tornihotelleja alkaa nousta viehättävien värikkäiden talojen keskelle. Uskoakseni Airbnb:n rajoittamisesta on keskusteltu, ja siinä onkin jo jonkinlaisia rajoituksia verotuksen suhteen.

Vuokra-asunnon tai huoneen etsijän on pidettävä mielessä, että Islannissa ei juurikaan ole vapailla markkinoilla tapana tehdä virallisia vuokrasopimuksia. Islantilaiset ovat melko negatiivisia kaikenlaisia sääntöjä ja auktoriteetteja kohtaan, eivätkä halua hankaloittaa asioita, saatika menettää tulojaan valtiolle verotuksen muodossa. Omaksi turvakseen voi ehdottaa vuokranantajalle epävirallisen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, sillä tämä vähentää myös vuokranantajan intoa vedättää vuokralaistaan (kuka nyt haluaisi, että heidät ilmiannettaisiin verottajalle).

Selventääkseni vielä lisää islantilaisten asennetta auktoriteetteja kohtaan: Tämä on todennäköisesti vahvasti kytköksissä korruptioon, jota onkin viime vuosina esiintynyt paljon politiikassa ja milloin missäkin. Pienessä maassa kun on helpompi luoda nk.hyväveliverkostoja ja suosia sukulaisiaan ja muita tuttaviaan.

Islantilaiset itse ratkaisevat asuntotilanteensa usein joko asumalla pitkään perheensä luona, tai löytämällä nimenomaan sukulaissuhteiden kautta asunnon, jossa asua. Tietysti korkea palkka auttaa myös korkean vuokran maksamisessa, mutta usein Islantilaiset vaikuttavat suosivan omistusasuntoja, vuokra kun saattaa helposti olla lähes jopa puolet tuloista.

Kuten niin moni muukin ulkomaalainen, olin itse lähellä jäädä vailla asuntoa. Minua kohtasi kuitenkin uskomaton onnenpotku, kun sain facebookin kautta tarjouksen huoneesta (opiskelijan tai säästäväisen ihmisen on turha unelmoidakaan omasta asunnosta), joka sijaitsee täysin keskustassa lähellä kaikkea. Eikä tämä vielä mitään - vuokra oli todella alhainen, jopa niinkin alhainen, että se olisi täysin normaali Helsinkiläisessä uudessa opiskelijayksiössä. Kirsikkana kakun päällä on myös se, että jaan asuntoni islantilaisen henkilön kanssa, joka onkin todella hyödyllistä kielen ja kulttuurin oppimisessa.

Valitettavasti onnenpotkuun ei koskaan voi luottaa, mutta on olemassa monenlaisia kanavia, josta vuokra-asuntoa voi etsiä. Jos joku haluaa näistä vaihtoehdoista lisää tietoa, minuun voi ottaa vapaasti yhteyttä.

Vaihto-oppilaille tarjotaan vuokra-asuntoja kampusalueelta, mutta valitettavasti niitäkin on hyvin rajallinen määrä. Hakemus tulee lähettää heti, kun se on mahdollista, sillä kyseessä on "aikainen lintu madon nappaa"- tyyppinen kilpailu. Olin itse listalla n.180, kun lähetin hakemukseni. Tästä syystä Islantiin suuntaavien oppilaiden on syytä aina etsiä itselleen B-vaihtoehto, ja myös vapaiden markkinoiden vuokra-asunnon suhteen on hyvä muistaa, että vaikka asuntoon tulee sitoutua välittömästi, mitään lopullista ei tulisi luvata saatika maksaa, ennen kuin on nähnyt asunnon. Valitettavasti huijaustapauksia tapahtuu, sillä epätoivoisia kodittomia ulkomaalaisia on helppo vedättää.

                                

Kaiken kaikkiaan varsinaisessa asumisessa ei ole suomalaisittain mitään kovinkaan eksoottista. Astiankuivauskaappeja ei tietenkään ole, vaan tiskit kuivataan telineissä niinkuin ruotsissakin tai kuivataan suoraan kaappiin. Kauppojen valikoima on huomattavasti huonompi, sillä Islanti ei ensinnäkään ole EU-maa, ja toisekseen tavaroiden kuljettaminen kaukaiselle saarelle Atlantilla ei ole aina niin helppoa. Spesiaalimmat tavarat tai ruokatuotteet kannattaa siis tuoda mukanaan, ja on myös hyvä muistaa, että vaatteet sekä elektroniikka maksavat maltaita (kuin myös ruokakin niissä kaupoissa, jossa valikoima on laajempi).

Vesihanoista tuleva kuuma vesi "tuoksuu" rikiltä, joka muistuttaa varsin osuvasti mädän kananmunan aromia. Tähän tottuu kuitenkin pian, ja kaiken kaikkiaan vesi on todella hyvää ja puhdasta. Sekin kannattaa muistaa, ettei käännä hanaa kuumalle, koska vesi on todella kuumaa ja muuttuu kuumaksi äkkiä (terveisin henkilö joka on polttanut näppinsä pariin otteeseen). Kuuma vesi on kuitenkin todella halpaa vulkaanisen maalämmön johdosta.

Ikkunoita pidetään auki säällä kuin säällä, sillä islantilaisissa rakennuksissa esiintyy usein kosteusvaurioita, ja sisällä on ilmeisesti viikingeille liian kuuma. Sen lisäksi islantilaiset kestävät kylmää, koleaa ja vetoa varsin hyvin - kadulla on helppo tunnistaa kuka on islantilainen ja kuka on turisti.

Asiakaspalvelu kaupoissa saattaa olla vähän niin tai näin, samanlaisia kohteliaisuussääntöjä ei pidetä täällä arvossa samalla tavalla kuin Suomessa. Tärkeintä on, että ostotapahtuma saadaan tehtyä. Myös jonottaminen ei ole islantilaisten vahvoja puolia (ulkomaalaisten silmin) - on siis hyvä muistaa, että päästäkseen kassalle tai baarin tiskille on ihan normaalia olla vähän "röyhkeä". Tämä näkyy myös liikenteessä, jossa jalankulkijoille osoitettuihin vihreisiin valoihin ei aina kannata luottaa, sillä islantilaiset ajavat lujaa keskustassa, ja tulistuvat helposti poukkoileville turistilaumoille. Torveakin töötötetään varsin säännöllisesti niin jalankulkijoille kuin muillekin kuskeille. Oman turvallisuuden takia on siis todellakin varmistuttava siitä, ettei autoja ole tulossa ennen kuin ylittää tietä. Ja tietysti on hyvä oppia olemaan loukkaantumatta hieman suorasukaisemmasta kohtelusta noin yleensäkin, sillä se ei ole mitään henkilökohtaista (tämän oppiminen voi olla vaikeaa henkilölle, joka ei tunne islantilaisia tai heidän sielunmaisemaansa).

Uskon vakaasti, että olen islantilainen suomalaisen ruumiissa, sillä mikään näistä edellämainituista asioista ei minua henkilökohtaisesti juurikaan haittaa.

Kommentit